VTT ja VTT:n ammattijärjestöt aloittivat palkkausjärjestelmän uudistamisen syksyllä 2006. VTT:n ammattijärjestöt ovat laittaneet merkittävän työpanoksen järjestelmän kehittämiseen ja ammattijärjestöjen edustajilla on ollut keskeinen rooli yhdessä valitun IPE-järjestelmän räätälöinnissä VTT:lle.
VTT:n intran sivulle http://intra.vtt.fi/hapa/henkilosto/ipe_miksi_sivu.jsp on kerätty hyvin uudelle järjestelmälle asetetut tavoitteet:
VTT:n palkkausjärjestelmää lähdettiin uudistamaan vuonna 2005 toteutetun palkitsemiskyselyn tulosten pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on entistä oikeudenmukaisempi ja kannustavampi palkitseminen.
Tarkoituksena on luoda avoin ja läpinäkyvä järjestelmä, joka selkeyttää palkkauksen perusteita ja rakenteita ja tuo näkyviin myös erilaiset uramahdollisuudet. Yhteys oman palkan ja suorituksen välillä – miten oma palkka määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa – pyritään tekemään aiempaa näkyvämmäksi.
VTT:n nykyinen palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1982. Nykyisessä järjestelmässä tehtävien ja tehtäväryhmien vaativuuden arviointi on hankalaa VTT:n sisäisesti sekä suhteessa muihin organisaatioihin. Lisäksi palkkaryhmä määräytyy pitkälti työntekijän koulutuspohjan, ei tehtävien todellisen vaativuuden mukaan.
Tehtyjen analyysien perusteella VTT:llä onkin havaittu olevan palkkaeroja samantasoisten tehtävien välillä eri puolilla organisaatiota. Palkkausuudistuksen lähtökohtana on tehtävien systemaattinen arviointi ja palkkavertailut, mikä mahdollistaa strategisten palkitsemislinjausten tekemisen. Tämä parantaa myös organisaation ohjausta ja lisää kilpailukykyä.
Näihin tavoitteisiin työntekijäjärjestöt ovat pyrkineet esityksissään.
Tavoitteena on luoda oikeudenmukainen ja kannustava palkkausjärjestelmä
Tarkoituksena on luoda avoin ja läpinäkyvä järjestelmä, joka selkeyttää palkkauksen perusteita ja rakenteita ja tuo näkyviin myös erilaiset uramahdollisuudet. Yhteys oman palkan ja suorituksen välillä – miten oma palkka määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa – pyritään tekemään aiempaa näkyvämmäksi.
- Tässä IPE:n moniulotteinen pisteytysjärjestelmä on osoittautunut ainakin tutkimus- ja kehitystyötä tekevien osalta hyväksi työkaluksi. Sen pohjalta tekemämme ns. IPE-lakanat näyttävät toimivan TK:n kentässä ainakin kohtuullisen hyvin. Ne tukevat edellä mainittua arvioinnin läpinäkyvyyttä.
- Vastaavasti myös henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin tulee täyttää nämä avoimuuden, läpinäkyvyyden, ymmärrettävyyden ja motivoivuuden kriteerit.
Tältä pohjalta olemme tehneet oman ehdotuksemme. VTT:n työntekijäjärjestöt ovat olleet todella hammaästyneitä, kun VTT:n henkilöstöhallinnon johto on tyrmännyt kaikki henkilökohtaisen suoriutumisen mittarit. He haluaisivat pitäytyä nykyisessä meriittikäytännössä, jonka ongelmat on todettu mm. intran sivulla http://intra.vtt.fi/hapa/henkilosto/ipe_analyysi_sivu.jsp :
VTT:n nykyistä palkka- ja tehtävärakennetta on analysoitu palkkausjärjestelmän uudistamishankkeen yhteydessä. Analyysi osoittaa, että VTT:n palkkakuvaaja suhteessa markkinapalkkoihin on hyvin samankaltainen kuin valtiolla yleisesti. VTT:n tehtävärakenne eroaa valtion yleisestä tehtävärakenteesta siten, että meillä on enemmän vaativia tehtäviä.
|
| Kuva: Säännöllisen työajan ansio valtiolla ja yleisillä työmarkkinoilla (kuntasektori otettu huomioon) ja valtion henkilöstön jakauma vuonna 2005 |
Analyysin keskeisimmät havainnot:
– VTT:llä on erittäin suuri palkkahajonta: saman vaativuustason tehtävistä maksetaan eri suuruisia palkkoja.
– Palkat ovat keskimäärin hyviä vähemmän vaativissa tehtävissä (esim. hallinnon perustehtävät).
– Mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän jäädään jälkeen markkinapalkoista.
– Nuorilla tutkijoilla on melko hyvä aloituspalkka, mutta hidas palkkakehitys, mikä saattaa lisätä tutkijoiden vaihtuvuutta.
– VTT:n nimikkeistössä on korjattavaa; nimikkeet eivät kuvaa todellisia tehtäviä tai tehtävien vaativuutta. Hallinnon puolella on liikaa nimikkeitä.
– Ei suuria sukupuolten välisiä palkkaeroja.
– Klusterien / toimintojen välillä on jonkin verran palkkaeroja.
– Palkkajousto ei toimi alaspäin: palkka nousee henkilön kiertäessä eri tehtävissä, vaikka tehtävien vaativuus ei nousisi.
– Meriittijärjestelmässä on ongelmia: jos henkilön aloituspalkka on huono, esimiesten on vaikea korjata tilannetta meriittijärjestelmän puitteissa.
VTT:n peruspalkkausjärjestelmän remontti aloitettiin vuonna 2007 valitsemalla tehtävien vaativuudenarvioinnin pohjaksi IPE-järjestelmä (International Position Evaluation). Arviointijärjestelmä on kansainvälisesti laajalti käytössä ja se mahdollistaa hyvin erityyppisten tehtävien arvioimisen ja yhteisten vaativuustasojen määrittelyn. Myös palkkatasojen vertailu eri tehtävissä onnistuu järjestelmän avulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
- VTT-Akava esittää IPE-vaativuustasojen mukaan asetettua tehtäväkohtaista palkanosaa. Tällöin em. vertailtavuus on mahdollista. VTT:n esittämä vaativuustasojen klimpitys vaikeuttaa ja jopa estää vertailut; sen lisäksi että se tulisi aiheuttamaan palkkarakenteeseen samanlaisia porrasvääristymiä, kuin nykyiseen on syntynyt – tehtävän vaativuus nousee, mutta palkka ei kasva.
- Tehtyjen analyysien perusteella VTT:llä onkin havaittu olevan palkkaeroja samantasoisten tehtävien välillä eri puolilla organisaatiota. Palkkausuudistuksen lähtökohtana on tehtävien systemaattinen arviointi ja palkkavertailut, mikä mahdollistaa strategisten palkitsemislinjausten tekemisen. Tämä parantaa myös organisaation ohjausta ja lisää kilpailukykyä.
- Mallisopimuksen pohjalta ehdottamamme arviointiryhmä on tehokas työkalu edellä mainittuun tehtävään. Se on pysyvä foorumi, johon saadaan koottua sekä työantaja- että työntekijäpuolta riittävän laajasti edustava järjestelmän kehittämiseen sitoutunut ja sen osaava tiimi. Se täydentää merkittävästi sitä työpanosta, minkä henkilöstöhallinto pystyy antamaan.
Olemme ehdottaneet palkkakäyrää, joka paremmin vastaa markkinapalkkoja ja ohjaa kilpailukykyisten palkkojen maksamiseen huipputehtävissä työskenteleville. Suuresti ihmettelemme meille VTT:n ehdotuksena annettua todella likilaskuista esitystä, jossa kansainvälisissä huipputehtävissä (IPE 59 — 61) palkan tehtäväosa olisi sama ja vain vähän yli 5000 euroa. Meidän ehdotuksessa tehtäväosa nousisi markkinapalkkakäyrän muotoa noudattaen tuolla välillä 6000 eurosta yli 7000 euron, mahdollistaen henkilökohtaisine suoritusosineen yli 9000 euron palkat tuolla IPE61 tehtävätasolla.
Ammattijärjestöt ovat antaneet merkittävän työpanoksen tehtävien arviointijärjestelmän luomisessa. Merkittävä osa dokumenteista on muokattu peruskuntoon tutkijoiden ay-väen ns. palkkasaunoissa viime kesänä ja alkusyksystä. Ne ovat käytettävissä uudessa yhteisesti sovitussa palkkausjärjestelmässä, ei muuten.
| Palkan perusteita vastaavat palkan osat |
|
|
