VTT-Akavan kannanotto VTT-läisten sananvapauteen

VTDI:n ja VTT-Akavan kanta VTT-läisten oikeuteen osallistua kansalaiskeskusteluun on selvä. Yksityishenkilönä, tai vaikka poliitikkona, esiintymiseen ei tarvita työnantajan lupaa tai ennakkosensuuria. Työtehtävissä esiintyminen ja VTT:n nimissä toimiminen ovat asia erikseen.
Tämänhetkiset tulkinnat VTT:n ohjeistuksesta ovat epämääräisiä ja ristiriitaisia. VTTn tänään intrassa julkaisemat tarkennukset jättävät vielä auki useita keskeisiä asioita. Itse ohjeistusta on siis täydennettävä ja uusittava. Olemme tarjoutuneet osallistumaan uudistustyöhön. Mielestämme jo työntekijöiden oikeusturva ja kansalaisoikeudet edellyttävät ohjeiden täsmentämistä.
Huolehdimme, että asia korjaantuu.
Iiro Auterinen
VTDI ry, puheenjohtaja
Tommi Kekki
VTT:n akavalainen yhteisjaosto

Valtion työehtoneuvotteluissa syntyi sopu uudesta kaksivuotisesta sopimuksesta

 – VTT:llä sovittiin edellisen työehtosopimuskauden viimeisistä palkankorotuksista

 

Keskustason sopimus on kaksivuotinen ja siihen sisältyy 0,55 % suuruinen yleiskorotus 1.3.2010 lukien. Lisäksi sopimukseen sisältyy 2010 syksyllä toteutettava 0,43 % suuruinen erä, jonka toteuttamisesta sovitaan tarkemmin VTT:n paikallisissa neuvotteluissa. Katso lisää JUKO:n tiedotteesta http://www.juko.fi/index.php?&id=1454

VTT:n paikallistason neuvotteluissa sovittiin jo päättyneen sopimuskauden 2007 – 2010 viimeisen 1 % suuruisen kehittämiserän toteuttamisesta. Korotus tulee voimaan takautuvasti 1.12.2009 lukien ja sen suuruus vaihtelee tehtäväryhmittäin.

 

 

JUKO
Tehtäväryhmä: Korotus:
A101 0 %
A102-103 0,50 %
A104-105 0,80%
A201 0 %
A202-203 1,382 %
A204-206 0,8 %
A301-305 0 %
T701-706 0 %
T101 0 %
T102-103 1,382 %
T104-106 0,8 %

 

 

 

Syntyneessä neuvottelutuloksessa pyrittiin yhdistämään työntekijäjärjestöjen ja VTT:n jonkin verran erilaiset tavoitteet. VTT-Akava on tyytyväinen siitä, että korotusvaraa saatiin kohdistetua VTT:llä joitakin vuosia olleiden tutkijoiden palkkoihin, jolloin kynnystä heidän siirtymiselle 2.tehtäväryhmästä 3. tehtäväryhmään saatiin madallettua. VTT:n tavoitteen mukaisesti korotukset ulotettiin ylimpää tehtäväryhmään asti.

 

Sopimus kehittämiserästä allekirjoitettiin torstaina 18.3.2010.

Myös VTT:n ohjepalkkataulukkoon tulee korotusten johdosta muutoksia. Päivitetty palkkataulukko julkaistaan, kun valtion uusi työehtosopimus on lopullisesti allekirjoitettu. Uusissa taulukoissa tulee siten huomioitua kaikki edellisen sopimuskauden korotukset sekä uuden kauden alun 0,55%:n yleiskorotus.

Edellä mainitut korotukset koskevat myös KCL:stä emo-VTT:lle siirtyneitä työntekijöitä, kuitenkin niin, että kehittämiserää koskevan korotuksen voimaantuloaika on 1.1.2010.

Korotukset eivät koske VTT Expert Services Oy:n työntekijöitä. Yhtiössä työskentelevien osalta noudatetaan LTY:n Tarkastusalan neuvottelutulosta ja yhtiön paikallista työehtosopimusta.

Lisätietoja:

VTT-Akava                       puheenjohtaja Iiro Auterinen

varapuheenjohtaja Tommi Kekki

 

VTT-Akavan tavoitteena on VTT:n palkkausjärjestelmän uudistaminen

VTT ja VTT:n ammattijärjestöt aloittivat palkkausjärjestelmän uudistamisen syksyllä 2006. VTT:n ammattijärjestöt ovat laittaneet merkittävän työpanoksen järjestelmän kehittämiseen ja ammattijärjestöjen edustajilla on ollut keskeinen rooli  yhdessä valitun IPE-järjestelmän räätälöinnissä VTT:lle.

VTT:n intran sivulle  http://intra.vtt.fi/hapa/henkilosto/ipe_miksi_sivu.jsp  on kerätty hyvin uudelle järjestelmälle asetetut tavoitteet:

VTT:n palkkausjärjestelmää lähdettiin uudistamaan vuonna 2005 toteutetun palkitsemiskyselyn tulosten pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on entistä oikeudenmukaisempi ja kannustavampi palkitseminen.

Tarkoituksena on luoda avoin ja läpinäkyvä järjestelmä, joka selkeyttää palkkauksen perusteita ja rakenteita ja tuo näkyviin myös erilaiset uramahdollisuudet. Yhteys oman palkan ja suorituksen välillä – miten oma palkka määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa – pyritään tekemään aiempaa näkyvämmäksi.

VTT:n nykyinen palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1982. Nykyisessä järjestelmässä tehtävien ja tehtäväryhmien vaativuuden arviointi on hankalaa VTT:n sisäisesti sekä suhteessa muihin organisaatioihin. Lisäksi palkkaryhmä määräytyy pitkälti työntekijän koulutuspohjan, ei tehtävien todellisen vaativuuden mukaan.

Tehtyjen analyysien perusteella VTT:llä onkin havaittu olevan palkkaeroja samantasoisten tehtävien välillä eri puolilla organisaatiota. Palkkausuudistuksen lähtökohtana on tehtävien systemaattinen arviointi ja palkkavertailut, mikä mahdollistaa strategisten palkitsemislinjausten tekemisen. Tämä parantaa myös organisaation ohjausta ja lisää kilpailukykyä.

Näihin tavoitteisiin työntekijäjärjestöt ovat pyrkineet esityksissään.

Tavoitteena on luoda oikeudenmukainen ja kannustava palkkausjärjestelmä

Tarkoituksena on luoda avoin ja läpinäkyvä järjestelmä, joka selkeyttää palkkauksen perusteita ja rakenteita ja tuo näkyviin myös erilaiset uramahdollisuudet. Yhteys oman palkan ja suorituksen välillä – miten oma palkka määräytyy ja miten siihen voi vaikuttaa – pyritään tekemään aiempaa näkyvämmäksi.

  • Tässä IPE:n moniulotteinen pisteytysjärjestelmä on osoittautunut ainakin tutkimus- ja kehitystyötä tekevien osalta hyväksi työkaluksi. Sen pohjalta tekemämme ns. IPE-lakanat näyttävät toimivan TK:n kentässä ainakin kohtuullisen hyvin. Ne tukevat edellä mainittua arvioinnin läpinäkyvyyttä.
  • Vastaavasti myös henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin tulee täyttää nämä avoimuuden, läpinäkyvyyden, ymmärrettävyyden ja motivoivuuden kriteerit.

Tältä pohjalta olemme tehneet oman ehdotuksemme. VTT:n työntekijäjärjestöt ovat olleet todella hammaästyneitä, kun VTT:n henkilöstöhallinnon johto on tyrmännyt kaikki henkilökohtaisen suoriutumisen mittarit. He haluaisivat pitäytyä nykyisessä meriittikäytännössä, jonka ongelmat on todettu mm. intran sivulla http://intra.vtt.fi/hapa/henkilosto/ipe_analyysi_sivu.jsp :

VTT:n nykyistä palkka- ja tehtävärakennetta on analysoitu palkkausjärjestelmän uudistamishankkeen yhteydessä. Analyysi osoittaa, että VTT:n palkkakuvaaja suhteessa markkinapalkkoihin on hyvin samankaltainen kuin valtiolla yleisesti. VTT:n tehtävärakenne eroaa valtion yleisestä tehtävärakenteesta siten, että meillä on enemmän vaativia tehtäviä.

Kuva: Säännöllisen työajan ansio valtiolla ja yleisillä työmarkkinoilla (kuntasektori otettu huomioon) ja valtion henkilöstön jakauma vuonna 2005

 

Analyysin keskeisimmät havainnot:
– VTT:llä on erittäin suuri palkkahajonta: saman vaativuustason tehtävistä maksetaan eri suuruisia palkkoja.
– Palkat ovat keskimäärin hyviä vähemmän vaativissa tehtävissä (esim. hallinnon perustehtävät).
– Mitä vaativampi tehtävä, sitä enemmän jäädään jälkeen markkinapalkoista.
– Nuorilla tutkijoilla on melko hyvä aloituspalkka, mutta hidas palkkakehitys, mikä saattaa lisätä tutkijoiden vaihtuvuutta.
– VTT:n nimikkeistössä on korjattavaa; nimikkeet eivät kuvaa todellisia tehtäviä tai tehtävien vaativuutta. Hallinnon puolella on liikaa nimikkeitä.
– Ei suuria sukupuolten välisiä palkkaeroja.
– Klusterien / toimintojen välillä on jonkin verran palkkaeroja.
– Palkkajousto ei toimi alaspäin: palkka nousee henkilön kiertäessä eri tehtävissä, vaikka tehtävien vaativuus ei nousisi.
– Meriittijärjestelmässä on ongelmia: jos henkilön aloituspalkka on huono, esimiesten on vaikea korjata tilannetta meriittijärjestelmän puitteissa.

VTT:n peruspalkkausjärjestelmän remontti aloitettiin vuonna 2007 valitsemalla tehtävien vaativuudenarvioinnin pohjaksi IPE-järjestelmä (International Position Evaluation). Arviointijärjestelmä on kansainvälisesti laajalti käytössä ja se mahdollistaa hyvin erityyppisten tehtävien arvioimisen ja yhteisten vaativuustasojen määrittelyn. Myös palkkatasojen vertailu eri tehtävissä onnistuu järjestelmän avulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

  • VTT-Akava esittää IPE-vaativuustasojen mukaan asetettua tehtäväkohtaista palkanosaa. Tällöin em. vertailtavuus on mahdollista. VTT:n esittämä vaativuustasojen klimpitys vaikeuttaa ja jopa estää vertailut; sen lisäksi että se tulisi aiheuttamaan palkkarakenteeseen samanlaisia porrasvääristymiä, kuin nykyiseen on syntynyt – tehtävän vaativuus nousee, mutta palkka ei kasva.
  • Tehtyjen analyysien perusteella VTT:llä onkin havaittu olevan palkkaeroja samantasoisten tehtävien välillä eri puolilla organisaatiota. Palkkausuudistuksen lähtökohtana on tehtävien systemaattinen arviointi ja palkkavertailut, mikä mahdollistaa strategisten palkitsemislinjausten tekemisen. Tämä parantaa myös organisaation ohjausta ja lisää kilpailukykyä.
  • Mallisopimuksen pohjalta ehdottamamme arviointiryhmä on tehokas työkalu edellä mainittuun tehtävään. Se on pysyvä foorumi, johon saadaan koottua sekä työantaja- että työntekijäpuolta riittävän laajasti edustava järjestelmän kehittämiseen sitoutunut ja sen osaava tiimi. Se täydentää merkittävästi sitä työpanosta, minkä henkilöstöhallinto pystyy antamaan.

Olemme ehdottaneet palkkakäyrää, joka paremmin vastaa markkinapalkkoja ja ohjaa kilpailukykyisten palkkojen maksamiseen huipputehtävissä työskenteleville. Suuresti ihmettelemme meille VTT:n ehdotuksena annettua todella likilaskuista esitystä, jossa kansainvälisissä huipputehtävissä (IPE 59 — 61) palkan tehtäväosa olisi sama ja vain vähän yli 5000 euroa. Meidän ehdotuksessa tehtäväosa nousisi markkinapalkkakäyrän muotoa noudattaen tuolla välillä 6000 eurosta yli 7000 euron, mahdollistaen henkilökohtaisine suoritusosineen yli 9000 euron palkat tuolla IPE61 tehtävätasolla.

Ammattijärjestöt ovat antaneet merkittävän työpanoksen tehtävien arviointijärjestelmän luomisessa. Merkittävä osa dokumenteista on muokattu peruskuntoon tutkijoiden ay-väen ns. palkkasaunoissa viime kesänä ja alkusyksystä.  Ne ovat käytettävissä uudessa yhteisesti sovitussa palkkausjärjestelmässä, ei muuten.

Palkan perusteita vastaavat palkan osat

 

 

VTT on lopettanut neuvottelut palkkausjärjestelmän uudistamisesta – työntekijäjärjestöt olisivat halunneet jatkaa neuvotteluja

VTT ja VTT:n työntekijäjärjestöt ovat valmistelleet siirtymistä uuteen palkkausjärjestelmään syksystä 2006 lähtien. Keväällä 2009 sovittiin yhteiseksi tavoitteeksi, että uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana ja että sen käynnistämisen rahoitukseen käytetään valtion työehtosopimuksesta 1,7% korotusvara.
Uuden palkkausjärjestelmän neuvotteluita käytiin sopimuksen määräaikaan, eli 30.11.2009 mennessä. Erimielisiksi jäivät seuraavat isot asiat:
1. Palkkarajojen määrittely
2. Henkilökohtaisen osuuden arviointitapa
3. Arviointiryhmä
 
VM palkkausjärjestelmä uudistus kaatui 30.10.2009 samoihin kysymyksiin. Siitä piti tulla yleinen valtion palkkausjärjestelmä, joka otetaan käyttöön mm. kun virastoja yhdistetään. Nyt tammikuussa 2010 TEM:ssä on saatu tehtyä uusi valtion mallisopimuksen mukainen ja hieman tiukempikin sopimus. VTT:n työntekijäjärjestö esittivät VTT:lle sopimusta, jonka ne olivat muokanneet valtion uusien palkkausjärjestelmien mallisopimuksesta.
Työntekijäjärjestöt esittivät tehtävien IPE-vaativuusarvioon perustuvaa tehtäväkohtaista palkanosaa, joka kehittyisi IPE-tasoluvun noustessa työmarkkinoilla yleisesti noudatettavan kannustavan mallin mukaisesti jonkin verran VTT:n nykyisten tehtäväryhmien alarajojen yläpuolella. VTT esitti mallia, joka sallisi nykyistä VTT:n työehtosopimusta heikommat palkat sekä palkkakäyrän alapäässä että varsinkin yläpäässä. VTT ehdotuksessa oli myös tasanteita, joissa tehtäväkohtainen palkka ei nousisi, vaikka sen IPE-vaativuustaso nousisi.
Työntekijäjärjestöjen palkkakäyrän käyttöönotto olisi vaatinut 1,3% palkkasummasta, joten 0,4% olisi jäänyt edellä mainitusta 1,7%:sta henkilökohtaisten palkanosien sovittamiseen uuteen järjestelmään.
Oleellista työntekijöiden esittämässä mallissa on se, että henkilökohtaista osuutta varten on dokumentoitu mittaristo. VTT:n henkilöstöhallinnon johto vierastaa työntekijöiden suosituksen arviointia dokumentoivaan mittaristoon perustuen. He kuvittelevat, että palkan henkilökohtaista osaa pystyttäisiin kehittämään nykyiseen tapaan jakamalla meriittikorotuksia kerrallaan vain pienelle osalle työntekijöistä.
Mallisopimuksen mukainen arviointiryhmä kokoaa sekä työantaja- että työntekijäpuolelta asiantuntemusta arvioimaan järjestelmän toimintaa sekä luomaan yhtenäisyyttä tehtävien vaativuuden arviointiin. VTT:n henkilöstöjohto vierastaa tällaista pysyvää yhteistyötä, vaikka päätösvalta aina pysyy työnantajalla.
Mahdollisuuksia siirtyä uuteen palkkausjärjestelmään tunnusteltiin vielä tammikuussa kaksissa neuvotteluissa. Perjantaina 21. tammikuuta VTT kuitenkin hyvin selväsanaisesti lopetti neuvottelut uudesta palkkausjärjestelmästä. VTT:ltä puuttui selkeästi sekä halu että kyky palkkausjärjestelmän uudistamiseen. Työntekijäjärjestöjen edustajat totesivat, että he eivät ole neuvotteluja lopettaneet ja että järjestöjen tavoitteena jatkossakin on VTT:n palkkausjärjestelmän uudistaminen.

0,21 %:n samapalkkaerää ei otettu käyttöön VTT:llä

0,21 %:n samapalkkaerää ei otettu käyttöön VTT:llä

 

VTT:lle oli tarjolla keskusjärjestöjen ja Valtion työmarkkinalaitoksen 22.12.2009 sopimana samapalkkaerä, jonka tavoitteena oli edistää sukupuolten yhdenvertaisuutta palkkauksessa. Samapalkkaerän suuruus VTT:lle oli  0.21% laitoksen palkkasummasta. Rahan käytöstä virastoissa tuli neuvotella 29.1.2010 mennessä.

Neuvottelut aloitettiin 4.1.2010, seuraavat neuvottelupäivät olivat 21., 26., 27. ja lopetus oli 29.1.. Päätös erän käytöstä piti saada aikaiseksi 29.1. mennessä. VTT-Akavaa neuvotteluissa edustivat Iiro Auterinen, Irmeli Koskinen ja Anu Vaari.

Samapalkkaerän tavoitteena oli edistää periaatetta, että saman vaativuustason töistä tulee sukupuolesta riippumatta maksaa samaa palkkaa. JUKOn tavoitteena oli, että korotusten jaossa oli selvitettävä mistä miesten ja naisten palkkaerot johtuvat ja poistettava perusteettomat erot. VTT:n tilastoista oli havaittavissa, että VTT-Akavan piirissä suurimmista tehtäväryhmistä A204:ssä ja T104:ssä naisten mediaanipalkat ovat noin 150 euroa alemmat kuin miesten ja tehtäväryhmissä A205 ja T105 miesten mediaanipalkat ovat 100-250 euroa alemmat kuin naisten palkat. Nämä erot eivät selity VTT:llä saadun työkokemuksen perusteella. VTT-Akava eitti, että samapalkkaerä olisi käytetty näiden erojen korjaamiseen antamalla vastaavasti näissä tehtäväryhmissä joko naisille tai miehille 55 euron korotukset.

VTT esitti, että koko korotusvara olisi käytetty VTT:n yhdessä organisaation osassa, jossa on töissä yksi seitsemäsosa VTT:n henkilöstöstä. VTT pyrki esityksellään korjaamaan naisvaltaisen biotekniikka-klusterin yleistä palkkatasoa maksamalla tutkijoille sukupuolesta riippumatta 70 euron korotukset, avustavalla henkilöstöllä korotus olisi jäänyt noin 15 euroon. VTT-Akavan neuvottelijat totesivat, että VTT pyrki esityksellään korjaamaan palkkauksen vääristymää, joka on syntynyt VTT:n harjoittaman sisäänpalkkaus- ja meriittikierroskäytäntöjen seurauksena. Vääristymä tulisi oikeudenmukaisesti korjatuksi siirryttäessä jo pitkälle valmisteltuun IPE-pohjaiseen palkkausjärjestelmään.

Järjestöjen lähtökohta on, että VTT työehtosopimus koskee koko henkilöstöä tasavertaisesti, eikä sitä voi soveltaa eri tavalla eri organisaation osissa. Vaikka neuvotteluissa työntekijäjärjestöt olivat keskusjärjestöjen poikkeusluvalla valmiit osittain poikkeamaan tuosta periaatteesta, ei VTT liikkunut yhtään alkuperäisestä kannastaan ja neuvottelut kariutuivat siihen. Se tarkoitti, että korotusvara siirtyi pääsopijajärjestöjen myöhemmin koko valtion sektorilla käytettäväksi.

VTT-Akava ry perustettu

VTT-Akava ry perustettu

Keskiviikkona 20.1.2010 illalla VTDI ja VTT:n akavalaisten yhteisjaosto perustivat VTT-Akava ry:n. VTT-Akava edustaa kaikkia Akavan jäsenliittoihin järjestäytyneitä työntekijöitä VTT:llä ja VTT Expert Services Oy:ssä. Valvottanamme on siis yli 2000 työsuhteen edut.

Perustavassa kokouksessa yhdistykselle hyväksyttiin säännöt, jotka nyt lähetetään yhdessä rekisteröitymispapereiden kanssa Patentti- ja rekisterihallitukseen tarkistettaviksi.

Kokous valitsi yhdistykselle toimihenkilöitä, joiden kausi jatkuu yhdistyksen ensimmäiseen, myöhemmin keväällä pidettävään liittokokoukseen asti.

Puheenjohtajaksi valittiin Iiro Auterinen. Hallituksen muiksi jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Pertti Koskinen (Pekka Tienhaara), Anu Vaari (Mikko Lindholm), Leena Carpén (Riitta Metsäkoivu), Tommi Kekki (Riitta Zilliacus) ja Irmeli Koskinen (Eija Kenttä).

Yhdistyksen pääluottamusmieheksi valittiin Anu Vaari.

TES-neuvottelijoiksi nimettiin Iiro Auterinen, Irmeli Koskinen ja Anu Vaari (kaikkien varalla Tommi Kekki).

Perustava kokous pidettiin Hotelli Tapiola Gardenin Sevilla-ravintola. Iltaa isännöi TEK:n Uudenmaan alueasiamies Jorma Louhelainen ja kokouksen vieraana oli toinen VTT:n JUKO-kummeista, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry:n toiminnanjohtaja Jari Lehto.

Valtion työehtosopimuskauden 1.10.2007 – 31.1.2010 korotusten toteutuminen VTT:llä

Valtion työehtosopimuskauden 1.10.2007 – 31.1.2010 korotusten toteutuminen VTT:llä

Valtion juuri päättyneellä työehtosopimuskaudella oli sovittu toteutettavaksi seuraavat palkankorotukset:

n       yleiskorotukset:

l       1.10.2007 3,5%

l       1.10.2008 2,3%

l       1.10.2009 2,2%

n       paikallisesti toteutettavat erät (paikalliset erät ja kehittämiserät):

l       1.3.2008 1,6%

l       1.3.2009 1,7%

l       1.2.2010 0,2% (samapalkkaerä)

l       erien tavoitteena edistää tuloksellisuutta ja parantaa kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta

l       oltava suunnattuja korotuksia, ei siis yleiskorotuksia tai muita kaikille tulevia korotuksia (VTML:n ja pääsopijajärjestöjen yhteinen kannanotto 4.4.2008)

VTT:llä tehtiin Valtion työmarkkinalaitoksen ja työtekijäkeskusjärjestöjen (JUKO ja Pardia) tekemän mallin mukaisesti sopimus, jolla kevään 2009 paikallinen erä (1,7%) siirrettiin toteutettavaksi syksyllä uuden palkkausjärjestelmän käynnistämiseen. Vastavuoroisesti syksyn yleiskorotus aikaistettiin maksettavaksi keväällä.

Palkkausuudistusta koskevien TES-neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina VTT päätti toteuttaa paikallisen TES-erän 0,7%:n osuuden korotukset joulukuun 2009 alusta lähtien seuraavasti:

  • puolet paikallisesta erästä (0,35%) toteutettiin prosentuaalisena yleiskorotuksena ja
  • puolet paikallisesta erästä (0,35%) toteutettiin kohdentamalla korotusvarat prosentuaalisena tasakorotuksena tehtäväryhmiin T103-T106 (0,59%) ja T403-406 (0,59%) sekä A203-206 (0,49%). Tehtäväryhmien alarajoja ei muutettu.

Kehittämiserän 1%:n osuus jäi neuvoteltavaksi tammikuussa. Se olisi voitu käyttää palkkausjärjestelmän uudistamisen käynnistämiseen, jos siitä vuoden vaihteen jälkeen jatkuneissa neuvotteluissa olisi päästy lopputulokseen. Koska työnantaja lopetti jatkoneuvottelut lyhyeen, tunnusteltiin erän kohdentamista nykyiseen palkkausjärjestelmään. VTT-Akava teki alustavan ehdotuksen korotusvaran kohdentamisesta tehtäväryhmien 2 ja 3 –tasoille painottaen 2-tasoa. VTT tarjosi tasoille 2 – 4 1% korotusta ja tasoille 5 – 6 2% korotusta.

1%:n erästä neuvotellaan vielä hiihtolomaviikolla. Jos erästä ei päästä VTT:llä sopimukseen, jaetaan se keskusjärjestöjen sopimuksella yleiskorotuksena kaikille.

VTT:lle oli tarjolla keskusjärjestöjen ja Valtion työmarkkinalaitoksen joulukuussa 2009 sopimana samapalkkaerä, jonka tavoitteena oli edistää sukupuolten yhdenvertaisuutta palkkauksessa. Samapalkkaerän suuruus VTT:lle oli  0.21% laitoksen palkkasummasta. VTT esitti, että koko korotusvara olisi käytetty VTT:n yhdessä organisaation osassa, jossa on töissä yksi seitsemäsosa VTT:n henkilöstöstä. Järjestöjen lähtökohta on, että VTT työehtosopimus koskee koko henkilöstöä tasavertaisesti, eikä sitä voi soveltaa eri tavalla eri organisaation osissa. Vaikka neuvotteluissa työntekijäjärjestöt olivat valmiit osittain poikkeamaan tuosta periaatteesta, ei VTT liikkunut yhtään alkuperäisestä kannastaan ja neuvottelut kariutuivat siihen. Se tarkoitti, että korotusvara siirtyi pääsopijajärjestöjen myöhemmin koko valtion sektorilla käytettäväksi.

VTDI:n hallitus nimesi uusia luottamusmiehiä kokouksessaan 13.1.2010

VTDI:n hallitus nimesi uusia luottamusmiehiä kokouksessaan 13.1.2010

Ammattiyhdistysrakenteen muututtua vuodenvaihteessa VTDI:n hallitus nimesi uusia luottamusmiehiä kokouksessaan 13.1.2010

VTDI ry:n hallitus valitsi VTDI:n pääluottamusmieheksi VTT:llä samasta päivästä alkaen VTT:n tutkija Anu Vaarin.

VTDI:n jäseniä edustavat VTT:llä jatkossakin seuraavat alueelliset luottamusmiehet:

VTT/Oulu Mikko Lindholm
VTT/Jyväskylä Timo Järvinen

VTT/Tampereella tilanne on vielä auki Kalevi Kantojärven siirryttyä VTT ES OY:n palvelukseen.

VTDI ja VTT:n akavalaiset ovat 13. ja 14.1.2010 valinneet VTT Expert Services Oy:n akavalaisten väliaikaiseksi luottamushenkilöksi Pertti Koskisen ja hänelle varahenkilöksi Auli Lastusen. Heidän pestinsä on voimassa siihen asti, kunnes yhtiöön saadaan neuvoteltua TES ja luottamusmiessopimus.
VTDI:n hallitus kiittää Heikki Leinosta pitkästä urasta VTDI:n luottamusmiehenä. Heikki joutui hoitamaan useita rankkoja yt-neuvottelukierroksia. Toivottavasti seuraajat pystyvät keskittymään enemmän työelämän ja työsuhteiden kehittämiseen jäsenten edunvalvontatyössään.

VTDI:n vanhojen jäsenten vapaa-ajan vakuutusturva jatkuu vuonna 2010

VTDI on ottanut vanhoille jäsenilleen vakuutukset Ifistä ensi vuoden 2010 alusta alkaen. Etu koskee niitä, jotka ovat VTDI:n jäseniä 31.12.2009. Jäsenen vakuutusturvaan kuuluu Vapaa-ajan matkustaja- matkatavara- ja tapaturmavakuutus, Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus sekä Järjestövakuutus ovat TEKin ottamina myös VTDIn jäsenten turvana.

Vakuutusturva säilyy ennallaan samoilla turvilla kuin Pardiankin aikana on ollut. Matkustajavakuutus on voimassa alle 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan koti- ja ulkomaan matkoilla. Myös vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ovat vakuutuksen piirissä. Lapsella tarkoitetaan omaa lasta, ottolasta, samassa taloudessa asuvaa avio-, avo- tai rekisteröidyn puolison lasta tai pitkäaikaista sijaislasta.
Voit tulostaa matkavakuutustodistuksen mukaasi matkoille tästä.

Saat sen myös soittamalla Ifin asiakaspalveluun 010 19 19 19 (ma – pe 8 -20).

Lisätietoja vakuutuksesta erillisillä sivuilla.

Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit vaihtavat liittoa ja keskusjärjestöä

Tiedote 2.10.2009

Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit vaihtavat liittoa ja keskusjärjestöä

VTDI teki historiallisen päätöksen liiton ja keskusjärjestön vaihtamisesta syyskokouksessaan 1.10.2009. Kokoukseen osallistui 45 jäsentä. Kuvassa vasemmalta VTDI:n varapuheenjohtaja Pertti Koskinen, VTDI:n pääluottamusmies Heikki Leinonen, syyskokouksen puheenjohtaja Pertti Raatikainen ja VTDI:n puheenjohtaja Iiro Auterinen.

 

VTDI:n ja TEKin liittymis- jayhteistyösopimus allekirjoitettiin 2.10.2009. Kuvassa vasemmalta TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, VTDI:n pj Iiro Auterinen ja vpj Pertti Koskinen.

 

Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI teki vuosikokouksessaan 1.10.2009 päätöksen liittyä ensi vuoden alusta Tekniikan Akateemisten Liitto TEKiin ja TEKin kautta Akavaan.

Vuonna 1964 perustettu VTDI on tähän asti kuulunut STTK:laiseen Pardiaan.

VTDI:n myötä TEK saa runsaat 400 uutta jäsentä, jotka työskentelevät VTT:llä, Mittatekniikan keskuksessa ja Geologian tutkimuskeskuksessa.

VTDI jatkaa toimintaansa itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä ja samalla TEKin paikallisosastona. TEKsuosittelee liittoon entuudestaan kuuluville noin 800:lle valtion tutkimusaloilla työskentelevälle jäsenelleen liittymistä VTDI:hin.

Vahvempaa paikallista edunvalvontaa yhdessä keskusjärjestössä

– VTDI:n jäsenille järjestäytyminen TEKiin merkitsee diplomi-insinöörien paikallisen edunvalvontavoiman selkeää kasvamista, sanoo VTDI:n puheenjohtaja Iiro Auterinen.
– Myös jäsentoiminta tulee vilkastumaan jäsenmäärän kasvaessa ja TEKin tarjotessa sille käytännön tukea. Jäsenillemme avautuvat myös varta vasten diplomi-insinööreille suunnatut TEKin koulutus- ja urapalvelut.

Auterisen mukaan muutos luo edellytykset myös entistä tuloksellisempaan paikalliseen yhteistyöhön muiden akateemisesti koulutettujen ammattiryhmien kanssa, kun kaikkien edunvalvonta hoidetaan jatkossa akavalaisten neuvottelujärjestöjen JUKOn ja YTN:n kautta. – Tällä on merkitystä erityisesti VTT:llä, jossa ollaan siirtymässä koulutuspohjaisiin palkkataulukoihin perustuvasta palkkausjärjestelmästä uuteen, tehtävien vaativuusarviointiin perustuvaan järjestelmään.

– Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörien liittyminen on TEKille merkittävä uusi askel kohti kattavaa diplomi-insinöörien ja arkkitehtien edunvalvontaa, kommentoi TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. – Uskon, että VTDI:n ja TEKin edunvalvontaosaamisen ja voimien yhdistäminen on hyödyksi tutkimusaloilla työskenteleville jäsenille.

Julkisen sektorin diplomi-insinöörejä on 1970-luvulta alkaen ollut järjestäytyneinä kahteen keskusjärjestöön, STTK:hon ja Akavaan. Viime vuosien aikana useita diplomi-insinöörien työpaikkayhdistyksiä on siirtynyt STTK:sta TEKiin ja Akavaan. TEKin jäseninä on yli 70 prosenttia työikäisistä diplomi-insinööreistä.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Iiro Auterinen, VTDI, 040 5469709
Toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, TEK, 040 504 1585